Mitä tulee päätoimittaja Kähkösen osittain ylpeydellä ja ehkä vähän leikkimielisestikin esittämään käsitykseen tämän blogin roolista, voidaan vain todeta, että itse kunkin on silloin tällöin syytä katsoa peiliin.

Vaikka asian psykologiseen puoleen palataankin tulevissa kirjoituksissa, todettakoon, että hehkutuksen luonteeseen kuuluu tosiasioiden korottaminen x-potenssiin mystiikan avulla. Kyseessä ei ole mikään tuntematon ilmiö, valtiollisella tasolla esimerkiksi suojelupoliisi hyödyntää sitä tarjoillakseen osaamisestaan, tiedoistaan yms. toiminnan arvioinnin kannalta olennaisista asioista kuvan, joka on enemmän kuin todellisuus, mutta jota ei kuitenkaan voi suoraan sanoa valehteluksi. Tietoisesta sumutuksesta on kuitenkin kyse, vaikka asiaa miten käännettäisiin ja väännettäisiin.

Yllä mainittujen “kv. turvatehtävien” yhteydessä mainitaan usein mystisinä x-potenssiin korottajina henkilösuojaustehtävät ja ”eräs kuningashuone” tai “kuninkaalliset”. Yleensä näissä tapauksissa on kyseessä IBA:n lähinnä vartijakurssia vastaavan henkilösuojauskurssin suorittaneiden henkilöiden egolääkityksen muoto. “Eräs kuningashuone” tai “kuninkaalliset” tarkoittaa tällöin Saudi-Arabian kuningashuonetta, jonka piiriin kuuluu kymmeniätuhansia henkilöitä, laskentatavan vaihdellessa.

Länsimaisittain ajateltuna kuningashuone on asian suhteen harhaanjohtava ilmaisu. Oikeammin puhutaan sosiaalisesta yläluokasta, joka hankkii henkivartiointia lähinnä oman egonpönkityksen, lastenhoidon, laukunkannon ja juoksevien asioiden hoitamisen tarpeisiin, ei niinkään mitään todellisia uhkia ajatellen. Näissä tehtävissä on sitten toiminut IBA:n kursseja suorittaneita henkilöitä.

Käyttämällä epämääräisiksi jääviä, mystisiä ilmaisuja, jotka jättävät kuulijoiden tai lukijoiden mielikuvitukselle tilaa, saadaan todellisuudesta huomattavasti mielenkiintoisempi. Ja samalla tietysti egolääkitykseen, eli huomion ja ihailun keräämiseen sopivampi. Tässä nousee esille sopivan lapselliseksi koetun yleisön merkitys, koska vastaanottajan vilkas mielikuvitus (mielellään agenttielokuvilla ruokittu) on nimenomaan se peruselementti, jonka x-potenssiin korottaja vaatii toimiakseen.

Pohtikaahan tätä lukiessanne turva-alan keskustelufoorumeja ja artikkeleita.

On olemassa Finnsecurity ry:een linkittyvä Turvallisuus, jonka merkitys tiedotusvälineenä on lähinnä viitteellinen. Lehti onkin enemmän keskinäisen kehun kerhon mainoslehti kuin millään lailla vakavasti otettava, asiantunteva julkaisu. Tosin, ei se näkyvästi muuta yritäkään olla.

Seuraavaksi mieleen tulee Kontrolli, joka oli aloittaessaan melkoinen piristys, olihan kyseessä ennen kaikkea kenttätekijöiden näkökulma ja huomattavasti Suomi24-foorumia parempi väylä vartioimisalan vaiettujen epäkohtien purkamiseen. Melko hyvän alun jälkeen julkaisu on kuitenkin jäänyt pahasti junnaamaan paikoilleen ja pohjavire on muuttunut jotenkin junttimaisemmaksi.

Kolmantena joukkoon kuuluu verkkojulkaisu Turvasanomat. Tosin objektiivisesti arvioituna kyseessä näyttäisi olevan enemmänkin tekijänsä ympärille rakentuva pahan olon purkautumiskanava, kuin vakavasti otettava tiedotusväline.  Ulkopuolisen tarkkailijan silmin katsottuna ei tietenkään riitä, että ulostulo on kuorrutettu erilaisilla tiedotusvälineen ulkoisilla tunnuksilla tai tunnelmaa luovalla sanastolla, pitäisi olla paljon muutakin.

Turvakatsaus ei ole tiedotusväline, eikä yritä sitä myöskään uskotella. Kyseessä on ihan rehellisesti blogi, jossa pureudutaan kriittisesti sektorimedian toimintaan, kaikenkarvaisiin ulostuloihin ja niiden taustalla oleviin motiiveihin. Asianomaiseen kokonaisuuteen luetaan siis myös erilaiset blogit ja bloginkaltaiset viritelmät, vaikka niitä ei olekaan tässä johdannossa nimetty kuin yksi. Julkaisukanavina ne osallistuvat kuitenkin omilla panoksillaan alalla käytävään keskusteluun, vaikka kaikki panokset eivät tietenkään ole keskenään yhteismitallisia sisältönsä tai painoarvonsa puolesta.

Antoisia lukuhetkiä!